Jalkapallon maailmanmestaruuskisat eli FIFA World Cup järjestetään joka neljäs vuosi. FIFA on lyhenne nimestä Fédération Internationale de Football Association eli suomeksi Kansainvälinen Jalkapalloliitto. FIFA perustettiin vuonna 1904, jolloin jäsenmaita oli kahdeksan, kaikki Euroopasta. Nykyisin jäsenmaita on yhteensä 211, ja jokainen niistä kuulu johonkin kuudesta maanosaliitosta.

Ensimmäiset MM-kisat

FIFA teki päätöksen järjestää lajinsa ensimmäiset maailmanmestaruuskisat vuonna 1928. Vuoden 1932 kesäolympialaisia Los Angelesissa oltiin suunnittelemassa, mutta jalkapalloa ei haluttu ottaa lajien joukkoon. Tähän syynä oli jalkapallon alhainen suosio Yhdysvalloissa sekä erimielisyydet ammattilaispelaajien pelilupiin olympialaisissa.

FIFA päätti siis järjestää omat kisansa vuonna 1930, ja isäntämaaksi valittiin Uruguay, koska se juhli samansa vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Euroopan jalkapallomaissa tämä ei herättänyt suurta innostusta, sillä Etelä-Amerikka oli Euroopasta katsottuna pitkän ja kalliin laivamatkan päässä.

Lopulta FIFA:n silloinen pääsihteeri Jules Rimet onnistui taivuttelemaan viisi Euroopan valtiota, Belgia, Ranska, Romania, Unkari ja Jugoslavia, osallistumaan. Ensimmäisiin jalkapallon MM-kisoihin osallistui yhteensä 13 valtiota. Loppuottelussa pelasivat Uruguay ja Argentiina, joista Uruguay otti nimiinsä ensimmäisen maailmanmestaruuden.

Ensimmäiset kisat saatiin siis järjestettyä, mutta esimerkiksi Englanti ja Espanja, kummatkin jo silloin vahvoja jalkapallomaita, eivät osallistuneet kisoihin ollenkaan, Romania lähetti paikalle joukkueen, joka koostui tehdastyöläisistä, mutta jotka pärjäsivät paremmin kuin kallispalkkaiset ammattilaispelaajat ja loppuottelussa käytettiin kahta jalkapalloa, yksi kummallakin puoliajalla, koska Uruguay ja Argentiina halusivat kummatkin pelata omalla pallollaan.

Toiset MM-kisat

Toisten MM-kisojen isäntämaana toimi Italia, ja eräs italialainen poliitikko nimeltä Benito Mussolini näki oivan tilaisuuden markkinoida fasismia suurelle yleisölle. Kisojen julisteessa nähtiinkin mies tekemässä natsitervehdystä jalkapallo jalkojensa juuressa. Tällä kertaa kisoihin ei tarvinnut rukoilla osallistujia, vaan niihin karsittiin ja 16 maata pääsi mukaan.

Hallitseva maailmanmestari Uruguay kuitenkin boikotoi kisoja, suuttuneena eurooppalaisten vähäisestä osallistujamäärästä omissa kisoissaan. Egypti oli ensimmäisenä Afrikan maana mukana, mutta putosi jo ensimmäisellä kierroksella. Isäntämaa Italia vei maailmanmestaruuden.

Kisat vetivät runsaasti journalisteja paikan päälle, jopa 29 eri maasta, ja tapahtuma lähetettiin kokonaisuudessaan radiossa. Paljon oli vielä kuitenkin kotikutoisuutta ilmassa, muun muassa eräs Sveitsin pelaaja pelasi silmälasit päässä ja hyvästä syystä, sillä hän teki turnauksessa kaksi maalia. Sveitsiläinen erotuomari oli niin selkeästi puolueellinen Italia-Espanja-ottelussa, että hän sai elinikäisen tuomitsemiskiellon.

Kolmannet MM-kisat

Vuonna 1938 pidettyihin kolmansiin kisoihin saivat hallitseva maailmanmestari ja isäntämaa osallistua ilman karsintoja. Politiikka oli jälleen etualalla, kun Saksa marssi Hitlerin johdolla Wieniin ja liitti Itävallan osaksi valtakuntaansa. Tämän johdosta parhaat Itävallan pelaajat pelasivat näissä kisoissa Saksan pelipaidassa.

Pelaajien vaatetus sai lisää palstatilaa, kun V-aukkoiset paidat kiellettiin ja maalivahdeilla oli erittäin omaperäisiä polvisuojuksia. Hämmästystä ja hymyilyä sai osakseen Italian pelaaja Giuseppe Meazza, kun hän oli suorittamassa rangaistuspotkua Brasiliaa vastaan. Juuri kun hän oli potkaisemassa palloa, hänen housunsa putosivat kinttuihin. Tästä huolimatta Italia vei maailmanmestaruuden.

Neljännet MM-kisat

Toinen maailmansota keskeytti jalkapallon maailmankisojen järjestämisen 12 vuodeksi. Sodan jälkeen Eurooppaa jälleenrakennettiin ja palattiin hitaasti takaisin normaaliin päiväjärjestykseen, kuten myös jalkapallon osalta. Vuoden 1950 World Cup järjestettiin Brasiliassa, ja nyt mukana oli myös ensimmäisen kerran vahva jalkapallomaa Englanti. Sen taival ei kuitenkaan alkanut lupaavasti, sillä se hävisi Yhdysvalloille 1-0.

Myös Aasiasta oli saatu ensimmäinen osallistujamaa, Intia, mutta koska he eivät saaneet pelata paljasjaloin, kuten olivat tottuneet, he vetäytyivät kisasta. Euroopan poliittiset valtasuhteet olivat sodan jälkeen täysin erilaiset, eivätkä Itä-Euroopan maat osallistuneet kisoihin. Uruguay nousi voittajaksi loppuottelussa Brasiliaa vastaan.

Vuoden 2014 kisat

Pitkälle ollaan tultu noista ajoista ja paljon on muuttunut. 20.kisat järjestettiin Brasiliassa vuonna 2014 ja yllätyksiä koettiin jo ensimmäisellä kierroksella, kun vahvat jalkapallomaat Espanja, Portugali, Englanti ja Italia eivät selviytyneet jatkoon.

Lisää yllätyksiä koettiin, kun semifinaaleissa Saksa nöyryytti Brasiliaa 7-1 ja meni näillä murskalukemilla finaaliin Argentiinaa vastaan. Saksa teki maalin jatkoajalla ja sai näin neljännen maailmanmestaruutensa ja oikeuden nostaa FIFA World Cup-pokaalin ilmaan.

Pokaali

Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen voittaja on jo kisojen alusta lähtien saanut voittonsa merkiksi pokaalin. Se on kiertopalkinto, joka luovutetaan aina seuraavalle voittajalle. Alkuperäinen pokaali oli nimeltään Jules Rimet-pokaali, ja kuten kisoissakin, on myös pokaalin elinkaareen mahtunut kaikenlaisia sattumuksia.

Pokaali oli tehty kullasta ja vuoden 1938 kisoissa FIFA:n silloinen varapuheenjohtaja piilotteli sitä sänkynsä alla, jotta natsit eivät olisi saaneet sitä käsiinsä. Vuoden 1958 Ruotsissa alkoi traditio, joka on säilynyt tähän päivään: voittajamaa Brasilian kapteeni nosti pokaalin korkealle ilmaan, jotta valokuvaajat olisivat saaneet siitä paremmin kuvia. Tästä tuli traditio, joka toistuu jokaisissa MM-kisoissa.

Brasilia voitti kolmannen maailmanmestaruutensa vuonna 1970 ja sai pokaalin itselleen. Se kuitenkin varastettiin vuonna 1983, eikä siitä ole nähty jälkeäkään. Nykyään käytetään FIFA World Cup-pokaalia, joka on tehty kullasta ja malakiitista. Vuoden 2018 maailmanmestaruuskisoissa Venäjällä nähdään, kuka saa kunnian nostaa sen ilmaan.